Asiakasvaikuttajaryhmät toteutuivat vuosina 2011–2015 Kajaanissa ja Iisalmessa. Fokus Group -menetelmään pohjautuvia työtapoja hyödynnetään nykyisin eri alojen kehittämisessä.

Hankkeessa asiantuntijana oli Anna-Mari Kynsijärvi AIKOPAsta, ja hän vastaa seuraavassa 10 kysymykseen.

1. Millaisia fiiliksiä AVR-hankkeesta on näin jälkikäteen?
AVR-hankkeessa toimiessani pääsin näkemään paljon sellaisia asioista yrityskentästä, jota muutoin en varmaankaan olisi päässyt näkemään. Olin lähellä yrityksen palveluitten sisäistä kehittämistä. Yritysyhteistyö oli todella mielenkiintoista, antoisaa mutta samalla haastavaa.

Asiakasvaikuttajaryhmä oli todella omistautunut/sitoutunut kehittämistoiminnalle. Paljon erilaista kehittämistyötä saatiin työpajoja yhdessä kokea. Asiakaslähtöinen kehittämistoiminta oli varmaan molemmin puolin antoisaa: Asiakaskehittäjät saivat olla kehittämässä tuotteita/palveluita ennen kuin ne tulivat markkinoille, ja yritys sai todella arvokasta tietoa asiakkailta.

2. Toimit AVR:ssä Kaisanetin ulkopuolisena asiantuntijana. Miten se vaikutti työn tekemiseen?
Meidän tehtävä oli hoitaa asiakasvaikuttajaryhmän tapaamiset/kyselyt siten, että yritys sai asiakasvaikuttajaryhmältä tarvitsemansa tiedon tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi. Uskon, että myös muunlaisille toimijoille olisi hyötyä ulkopuolisen ihmisen koordinointiavuasta. Yrityksen oma henkilökunta on lähellä tuotekehitystä, mutta ulkopuolinen asiantuntija toimii neutraalimmalla tavalla, eikä puolustele tuotetta liian paljon asiakkaiden työskennellessä.

Tapaamiset ja kyselyt vaativat jonkin verran ennakkovalmisteluja ja perehtymistä käsiteltäviin asioihin. Esimerkiksi ennen asiakasvaikuttajaryhmätapaamista meillä oli tapana pitää yrityksen kanssa 2–3 tapaamista, joissa käytiin läpi, mitä tapaamiselta halutaan ja miten tapaaminen toteutetaan.

3. Millainen työnjako hankkeessa oli?
Meillä oli yrityksen kanssa selkeä työjako. Yritys vastasi AVR:n toiminnan sisällöistä, infrastruktuurista ja AVR-toiminnan jalkauttamisesta yrityksen sisällä. Meidän (AIKOPAn ja Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen) asiantuntijoiden tehtävänä oli asiakaskuuntelun suunnittelu ja toteuttaminen sekä toiminnan raportointi yritykselle.

4. Kuvaile työtäsi ryhmän vetäjänä. Mitä konkreettisesti teit?
Minun tehtäväkenttänäni oli:
1. Ryhmän jäsenten hankinta ja valinta yhteistyössä yrityksen kanssa
2. Taustatietojen kerääminen, päivittäminen ja raportointi
3. Ryhmälle tiedottaminen
4. Ryhmäkeskustelujen ja kyselyjen laadinta yrityksen toimittamien aihealueiden pohjalta,
5. innovaatiotyöpajojen ohjelman järjestäminen, innovaatiotyöpajojen tulosten raportointi ja arviointi yhdessä yrityksen kanssa
6. toimintakonseptin kehittäminen yhteistyössä yrityksen kanssa.

Kari Liukkunen (Oulun yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos) vastasi ryhmätilaisuuksien suunnittelusta, vetämisestä ja motivoinnista sekä toimintakkonseptin kehittämisestä yrityksen kanssa. Ns. Innocoop -toiminnan kehittämisestä ja ohjaamisesta.

5. Millaista osaamista AVR:n kaltaisessa projektissa on tarpeen olla? Luettele viisi osaamisasiaa, jotka näet tärkeimpinä.
– organisointitaitoa
– ryhmänvetämisen eri työskentelyosaamista, motivointia, mielekästä tekemistä, yhteishengen puhaltamista – miten asiakkaiden ajatukset saadaan näkyviksi?
– raportointiosaamista
– hankeosaamista

6. Miksi AVR-toiminta sopii AIKOPAn kaltaiselle aikuis- ja täydennyskoulutusorganisaatiolle?
AVR -toiminnassa tarvitaan monialaista osaamista, jota AIKOPAsta löytyy. Esimerkiksi verkosto-osaaminen ja erilaiset toiminnalliset työtavat ovat meillä hallussa. Meillä on mahdollista tehdä kehittämistyötä pitkäjänteisesti ja auttaa myös rahoitusten hakemisessa.

7. Millaisen projektin haluaisit ottaa seuraavaksi työtehtäväksesi?
Tällainen AVR- toiminnan kaltainen projekti, jossa pääsisi haastamaan myös itseä.

8. Mitä AVR:ssä tarkoitti verkostomainen työskentely?
AVR -toiminnassa oli mukana monenlaisia toimijoita: ARV-jäsenet koostuivat niin sanotuista tavallisista kuluttaja-asiakkaista ja yritysasiakkaista, yritys (jolle haettiin hyötyä toiminnasta) sekä julkisen organisaation toimijat (AIKOPA ja tutkimusorganisaatio: Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos). Näillä jokaisella toimijalla oli omat selkeät roolit toiminnassa.

9. Mitä itse opit hankkeesta?
Ehkä päällimmäisenä opin sen, miten paljon asiakasvaikuttajaryhmän jäsenillä oli annettavaa tämän kaltaisessa toiminnassa ja kuinka innostuneita asiakasvaikuttajaryhmän jäsenet olivat. Innokkuutta lisästä, että saivat olla kehittämässä tuotteita ja palveluita, joita tulevaisuudessa mahdollisesti itsekin käyttävät. Aina ei tarvitse puhua rahasta, että ihmiset lähtevät toimintaan mukaan. Motivaationa voi toimia muukin asia.

Yritys todellakin otti käyttöön asiakasvaikuttajaryhmässä tulleita ideoita. Ajattelin, että enemmänkin olisi saanut olla vapaata ideointia, jossa hulluistakin ideoista voisi mahdollisesti tulla totta.

10. Mitä haluaisit vielä sanoa?
Rohkaisen yrityksiä enemmän käyttämään tämän kaltaista toimintaa omien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.