Iltalehti 1.6.2011: "Opettajan oltava niin psykologi kuin järjestysmies" 

Ilkka 9.8.2011: ”Kansankynttilästä sylkykupiksi – ”Neuvotteleva kasvatusote on saanut valtaa, eikä se vain lasten kanssa toimi." 

Iltalehti 23.8.2011: ”Paineet ajavat opettajat kauneusleikkauksiin. Satuttavin ulkonäkökritiikki tulee usein opettajanhuoneessa.” 

Kuva opettajan työstä mediassa on karu ja lohduton. Moni opettaja kokee jäävänsä paineiden alla yksin. Voimaa vertaistuesta -projekti on uudenlainen opetusalan täydennyskoulutuksen muoto, jonka tavoitteena on edistää kollegiaalisen tuen voimin uudistumista ja voimaantumista opettajan työssä. Projektissa opetellaan yhdessä pari- ja tiimityöskentelyä. Hyvien käytänteiden ohella jaetaan myös omia tunteita, tuntemuksia ja kokemuksia sekä pyritään tunnistamaan omia käsityksiä.
Projektissa järjestetään osallistujille yhteisiä Voimaantumisverstaita, tarjotaan työnohjausta ja kannustetaan vertaisparityöskentelyyn.

Voimaantumisverstaat
Voimaantumisverstaissa toimitaan yhdessä. Päivä sisältää ryhmä- ja parikeskusteluja, paljon yhteistoiminnallista työskentelyä sekä asiantuntijoiden alustuksia osallistujien kanssa yhdessä suunniteluista teemoista.


•  Jo alkuasetelma yllätti ja oli hyvä ja lämmin. Ei kalvosulkeisia, ei yksisuuntaista luennointia vaan me tulimme kuulluiksi
    = kokemus, joka koettiin käytännössä, näin voi itsekin tehdä, oli hyvä esimerkki. (Aineenopettaja 61 v.)

•  Olen nauttinut suuresti keskusteluista ja tuntenut saavani teorialuennoista viisautta, jota ilman työ on vaikeaa. Asiat,
    jotka tavallaan on vaistonnut, ovat saaneet tieteellisen pohjan ja nimen. (Aineenopettaja 54 v.)

•  On ihanaa tavata kollegoja ja kuulla heidän keskustelujaan. Jo tieto siitä, että ei ole yksin antaa voimaa ja kantaa.
    (Luokanopettaja 57 v.)

Tapaamiset eivät ole pelkkää keskustelua vaan vuoden kestävä ohjattu prosessi. Teoreettisia näkökulmia ei ole unohdettu. Ne antavat pohjan ammatilliselle kehittymiselle sekä kielen yhteiselle keskustelulle, jota koulussa ja moniammatillisessa työskentelyssä käytetään. Voimaantumisverstaissa on päästy arkikeskustelua syvemmälle.

Voimaantumisverstaissa 30 opettajaa kohtaavat säännöllisesti toisensa. Takana huippuarvioinnit saaneet ohjaajat Risto Lappeteläinen ja Simo Rönty.

 
Vertaisparityöskentely
Vertaisparityöskentely tuntui jo projektin suunnitteluvaiheessa haastavimmalta menetelmältä: Uskaltavatko opettajat lähteä projektiin, jossa saa koko vuodeksi parikseen jonkun entuudestaan tuntemattoman opettajan? Pelko ja jännitys olivat turhaa, sillä jokainen osallistuja löysi itselleen vertaisparin ensimmäisellä tapaamiskerralla yhteistoiminnallisen työskentelyn avulla.

Vertaispari on eri kunnasta, missä itse työskentelee. Parityöskentely etenee kunkin parin oman suunnitelman mukaisesti. Vinkattuja menetelmiä olivat esimerkiksi vierailut vertaisparien kouluilla tai joissakin muissa kohteessa, työpaikkavarjostaminen eli toimiminen yhdessä työparin kanssa ja työpaikkavaihto, jossa vaihdetaan työtä parin kanssa esimerkiksi yhden päivän ajaksi. Uskomme, että vertaisparin tukeen on helppo turvautua projektin päättymisen jälkeenkin.

•  Parityöskentely antoisaa, spontaania, avointa ja hauskaa (Lehtori 58 v.)
 
•  Parityöskentelystä olen saanut ystävän. (Luokanopettaja 57 v.)
 

Opettajien vertaisparityöskentelyssä toinen aloittaa lauseen ja toinen jatkaa sitä, sillä työn ilot ja haasteet ovat yhteisiä.

Opettajien työnohjaus
Koulun arjessa opettajilla ei yleensä ole aikaa pysähtyä ja saada tilaa omille kysymyksille, jotka liittyvät työssä esille tuleviin ilmiöihin. Työnohjauksessa on mahdollisuus käsitellä opettajan työn ulkoisia ja sisäisiä vaatimuksia. Tämän vuoksi osallistuville opettajille tarjottiin mahdollisuus työnohjaukseen. Jokainen halusi myös käyttää tämän tilaisuuden. Projektin idean kannalta oli merkittävää, että osallistujat muodostivat itse myös työnohjausryhmät vinkattujen ryhmänmuodostuksen periaatteiden mukaisesti.

•  Työnohjaus tärkeä tuki alettaessa viedä koulutuksen antia omaan työhön (ja elämään). (Lehtori 58 v.)
 
•  Työnohjauskeskustelut ovat olleet hyviä ja pääsi itse vaikuttamaan mihin ryhmään pääsi. (Erityisluokanopettaja 43 v.)
 

Työohjausryhmissä ei ole tarvittu takkatulta sytyttämään keskustelua.

Voimaa vertaistuesta -projekti on osa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston rahoittamaa Kainuun osaajat 2010–2011 -hanketta (OSAAVA). Hankkeen hakijana ovat Kainuun kunnat, hallinnoijana toimii Kajaanin kaupunki ja koordinoijana AIKOPA. Viimeinen Voimaantumisverstas ja työnohjaus järjestettiin 9.11.2011.