Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen -seminaarissa puheenvuoron käyttivät koulutuspäällikkö Virva Muotka Axxell-monikulttuurisuuskeskuksesta, S2-opettaja ja kotoutumiskouluttaja Outi Piirainen Edukai Oy:stä ja projektipäällikkö Hannele Niskanen Karelia AMK:sta.

Lisäksi pakolaisohjaaja Stevo Petrovic Kajaanin kaupungilta kertoi oman tarinansa maahanmuuttajana ja toi esille keinoja, joilla maahanmuuttajien kotoutumista ja pääsyä työelämään voitaisiin tukea. Päivän lopuksi paneelikeskustelussa erilaisia työelämätahoja edustavat henkilöt kertoivat omia kokemuksiaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämisestä ja pohtivat sitä, miten maahanmuuttajien työllistymistä voisi edistää.

Oppimisvalmiudet ennakoivat kielen oppimista

Virva Muotkalla on pitkä kokemus maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ja osaamisen arvioinnista. Alkuvaiheen arvioinnissa on olennaista huomioida suomen kielen taidon osaamisen lisäksi henkilön oppimisvalmiuksia. Tutkimusten mukaan Suomeen tulevista maahanmuuttajista lähes puolet ovat ns. hitaan polun oppijoita. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä voi olla puutteita mm. hahmottamisessa ja suhteellisuudentajussa, abstraktissa ajattelussa ja kuvanlukutaidossa.

Koulutuksessa hitaan polun oppijuus voi näkyä esim. vaikeutena käyttää oppimisvälineitä tarkoituksenmukaisesti tai vaikeutena ymmärtää kuvien merkityksiä; työelämässä puolestaan tämä voi näkyä ajan hallinnan vaikeuksina tai kyvyttömyytenä priorisoida tehtäviä tai seurata työohjeita. Tämän vuoksi maahanmuuttajien koulutuksessa pelkkä kielenopetus tai suomalaisen lähtötason mukaisesti toteutettu ammattiopetus ei riitä. Oppimisvalmiuksia parantavat opinnot -opetus (OPVA-opinnot) sekä yhteistyö aiemman osaamisen tunnistamiseksi ovat oppilaitosten keinoja auttaa työelämää ja maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita löytämään toisensa.

Koulutuksesta työelämään

Edukai Oy:n toteuttama, keväällä -18 päättymässä oleva Koulu kotouttaa -hanke on tuottanut hyvää käytännön tietoa siitä, millaisilla käytännön toimenpiteillä voidaan edistää maahanmuuttajien etenemistä koulutuksesta työelämään. Kouluttaja Outi Piirainen kertoi, miten hankkeessa kokeiltiin jalkautettua kielenopetusta.

Jalkautettu kielenopetus tarkoittaa sitä, että kotoutumiskouluttaja oli mukana eri alojen ammattiaineiden käytännön opetuskentillä. Siellä saatiin hyvää tietoa siitä, miten osaamista oli mahdollista tunnistaa käytännön harjoittelutilanteissa. Kouluttajat saivat myös lisäymmärrystä siitä, millaisesta kielitaidon tukemisesta kotoutujat hyötyisivät eniten milläkin suomen kielen osaamisen tasolla.

Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työelämään

Karelia AMK on mukana OKM:n tukemassa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnassa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE-hanke). Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja korkeakouluopintoihin ohjautumista. SIMHE-Karelia tuottaa ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen palveluja erityisesti Itä-Suomen alueella asuville maahanmuuttajille.

Hannele Niskanen antoi esimerkkejä siitä, miten eri alueilla perehdytetään maahanmuuttajia uramahdollisuuksiin. Eritoten se vaihtelee, missä vaiheessa uraohjausta annetaan. Osa kunnista aloittaa uraohjauksen heti maahanmuuttajan tullessa maahan, kun taas osa kunnista aloittaa sen vasta kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Hyvää ohjausosaamista on tunnistaa, missä vaiheessa mahdollisuuksien kuvaaminen lisää motivaatiota ja auttaa pinnistelemään eteenpäin ja missä vaiheessa matkan pituus korkea-asteelle lannistaa oppijaa.

Lakimiehestä pakolaisohjaajaksi

Stevo Petrovic muutti Suomeen vuonna 2000 kiintiöpakolaisena Kosovosta. Hän kertoo, että sopeutuminen Suomeen oli aluksi vaikeaa ja motivaatiota suomen kielen opiskeluun ei ollut. Myöhemmin – harjoittelu- ja työpaikan löytymisen jälkeen – Stevo kiinnostui opiskelemaan suomea. Myös harrastus painituomarina kannusti kielen opiskeluun.

Kotimaassa hankittua lakimiestutkintoa ei Stevon pettymykseksi ollut mahdollista rinnastaa suomalaiseen tutkintoon, minkä vuoksi Stevo suoritti Suomessa myös ammattiopinnot ja AMK-opinnot, joiden pohjalta hän sai pätevyyden toimia nykyisessä työssään pakolaisohjaajana. Vähitellen elämä Suomessa on asettunut uomiinsa, mutta omien kokemustensa ja työssään näkemänsä perusteella Stevo on vakuuttunut, että mielekäs tekeminen ja tulevaisuuden näkymät ovat olennaisen tärkeitä motivoivia tekijöitä maahanmuuttajan kotoutumisessa.

Kotoutuminen on sopeutumista ja kulttuurin oppimista

Seminaarin päättävässä paneelikeskustelussa mukana oli yrittäjiä ja työnantajia sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Esko Vatula on pienen korjaamon omistaja-yrittäjä, ja hän työllistää itsensä lisäksi kolme muuta asentajaa, joista kaksi on kurditaustaista. Eskon kokemus maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa työskentelystä on hyvin mutkaton. Hän ei koe kansallisuudella olevan suurtakaan merkitystä työnteossa, tärkeämpää on sopivuus työhön ja työyhteisöön.

Leili Mård puolestaan työskentelee henkilöstöasioiden hoitajana Critical Force -peliyrityksessä. Yritys on rekrytoinut useita työntekijöitä ulkomailta ja toimii nopeasti kasvavalla, kansainvälisellä toimialalla. Yrityksen henkilöstö on erittäin kansainvälinen, ja työntekijöitä on 14 eri maasta. Työpaikan yhteisenä kielenä on englanti ja kaikki osallistuvat työskentelyyn samalla tavoin kansallisuudesta riippumatta. Leili kertookin, että muualta tulleilla työntekijöillä suurimmat haasteet sopeutumisessa ovat työpaikan ja kodin ulkopuolella, lähinnä riittävän monipuolisten ja korkeatasoisten palvelujen ja asumisympäristön osalta.

Kajaanin kaupungin puhtaanapito- ja ruokapalveluista vastaavan Mamsellin edustajana paikalla oli tuotantopäällikkö Mervi Mustonen. Hän kertoi Mamsellissa käyttöön otetusta perehdytysohjelmasta, jossa on kiinnitetty huomiota maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ohjaukseen ja niihin asioihin, joihin perehdytyksessä kannattaa kiinnittää huomiota. Mervi kertoi, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat varteenotettava vaihtoehto suomalaisten rinnalla; ennen kaikkea he toivovat saavansa ammattitaitoista henkilökuntaa kansallisuudesta riippumatta.

Seminaari järjestettiin osana AIKOPAn hallinnoimaa Kainuun polku – monikulttuurisen opetuksen ja ohjauksen kartta -hanketta. Koulutuskokonaisuutta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.