Tänä syksynä käyttöön otetussa perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaan roolia aktiivisena toimijana, oppilaan ongelmanratkaisutaitoja ja oppimista vuorovaikutuksessa. Opetustavat monipuolistuvat, ja monialaiset oppimiskokonaisuudet motivoivat oppimista. Opettajan työn kannalta keskeinen muutos liittyy yleistavoitteeseen, joksi on asetettu eri oppiaineiden laaja-alainen osaaminen eli tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus.

Laaja-alaisia osaamistavoitteita on seitsemän; mm. monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, jotka ovat tärkeitä taitoja sekä oppimisen kohteena että välineenä. Monilukutaidon käsitteeseen sisältyvät opetus, oppiminen, erilaiset viestinnän muodot ja kiinteänä osana myös tieto- ja viestintätekniikka. Monilukutaitoa voidaan pitää sateenvarjokäsitteenä kokoamaan monet erilaiset lukutaidot, kuten esimerkiksi medialukutaito, informaatiolukutaito, verkkolukutaito, kuvanlukutaito, digitaalinen lukutaito jne.

Koulussa opittu ”perinteinen” äidinkielen opetukseen kuulunut luku- ja kirjoitustaito ei enää riitä, vaan viestintävälineiden kehittymisen ja kasvavan informaation myötä on pystyttävä monenlaisten tekstien tulkintaan ja tuottamiseen. Tekstikäsityskin on laaja-alainen ja tiedon nähdään olevan sanallista, numeerista, visuaalista, auditiivista, kinesteettistä tai näiden yhdistelmiä. Lukutaitoon kuuluu monimuotoisten tekstien ymmärtäminen, mutta myös tekstin tuottaminen monin eri tavoin ja välinein (monikanavaisesti).

Informaatiotutkimuksen näkökulmasta monilukutaidon liittäminen kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmaa vaatii myös pedagogisten käytäntöjen uudistamista. Itsenäisissä oppimistehtävissä monilukutaidot ovat keskeinen oppimistavoite, mutta osaavatko oppilaat itsenäisesti hakea tietoa ja kirjoittaa – taitavatko he tiedonhallinnan? Tarvitaan myös ohjausta opiskeltavasta kysymyksestä ja tiedontarpeen jäsentelystä unohtamatta sosiaalista kontekstia, jossa tekstiä ja osaamista tuotetaan.

Tiedonhaun ongelmat ovat usein ajattelutaidon ongelmia

Carita Kiili tutki väitöskirjassaan (2012), miten lukiolaiset lukevat internetissä käyttäessään sitä kirjoitelmansa tiedonlähteenä. Tiedonhaku voi olla tehotonta ja internetlukeminen tarvitsee tukea erityisesti tiedonhakutaitojen osalta. Oppimistehtävien tulisi haastaa ajattelemaan, tukea syvällistä sisältöjen tarkastelua yhteisöllisessä työskentelyssä. Tiedonhaun ongelmat liittyvät Kiilin mukaan erilaisten ilmiöiden tutkimiseen internetissä eli tilanteisiin, joissa vaaditaan ajattelutaitoja. Lisäksi haasteita on hakujen muotoilemisessa, hakukoneiden toiminnan ymmärtämisessä, hakutulosten analysoinnissa ja yleensäkin tiedonhaun suunnittelussa. Huolestuttavaa on myös kritiikitön suhtautuminen internetlähteisiin ja työskentelyn jääminen pinnalliseksi kopioinniksi.

Opettajan merkitys ja vastuu itse oppimisprosessin ohjaamisessa on kasvanut uuden opetussuunnitelman myötä. Monilukutaidon opetuksessa koulujen ja kirjastohenkilökunnan kumppanuus voi tarjota uusia mahdollisuuksia tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa. Opettajan lisäksi kirjaston henkilökunnan tuki ja ohjaustyö sekä avoimet oppimisympäristöt vahvistavat monilukutaidon tavoitteiden toteutumista projektien suunnitteluvaiheesta loppuraporttiin ja arviointiin saakka.

Kirjaston henkilökunta auttaa sopivien lähteiden valinnassa, tiedon hakemisessa ja samalla ohjaa tiedonhaun perusteiden oppimisessa ja haun tulosten arvioinnissa. Yhteisenä tavoitteena kaikessa on opiskelijoiden taito toimia monipuolisten medioiden maailmassa. Se lisää kykyä hallita arkea ja toimia vuorovaikutustilanteissa.

Aktiiviset tiedon etsijät esittävät kysymyksiä ja oppivat oivaltamaan, miten tiedonhankintaan liittyviä ongelmia ratkaistaan. Tällaiset ajattelutaidot kantavat myös työelämässä.

Irene Salomäki, kehityspäällikkö

Kuva: Martin Gysler (Flicr, CC li)

Aiheesta lisää esim.
Kupiainen, Reijo & Kulju, Pirjo & Mäkinen, Marita (2015). Mikä monilukutaito? Teoksessa: Monilukutaito kaikki kaikessa. Toim. Kaartinen, Tapani. Tampereen yliopiston normaalikoulu. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082343
Kiili, Carita (2012): Online reading as an individual and social practice. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 441. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavana: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/38394/978-951-39-4795-8.pdf?sequence=1