Kajaanilaisella lastenhoitajalla Virpi Väisäsellä on takanaan kymmenkunta kasvatusalan täydennyskoulutusta Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAssa. Opintojoukkoon mahtuu lyhytkursseja ja pidempiä koulutuskokonaisuuksia, esimerkiksi montessoriohjaajakoulutus ja taide- ja kulttuurikasvatuksen opinnot, joiden molempien kesto oli 2 vuotta.

Pääosin Virpi on kouluttautunut omalla ajallaan ja omalla rahallaan. Kajaanin kaupunki on mahdollistanut koulutuksiin osallistumisen antamalla opiskella työpäivinä. ”Kajaanin täydennyskoulutustarjonta on hyvä. AIKOPAn kaltainen asiantuntijaorganisaatio, joka on toteuttanut opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulutuksia yli 30 vuotta, on rikkaus pienessä kaupungissa. Täältä ei tarvitse välttämättä lähteä merta edemmäs kalaan, kun lähialueella on korkeatasoista koulutusta tarjolla. Omalla paikkakunnalla kouluttautuminen on myös edullisempaa.”

”Opiskelu on antoisaa, sitä kautta on mahdollisuus kehittyä ihmisenä. Harmistun ’näin on tehty aina ennenkin’ -perusteluista, vaikka uskon, että hyväksi koetuista toimintatavoista kannattaa joskus pitää kiinni. Tapanani on kuitenkin haastaa itseni miettimään uusia näkökulmia, kehittymään. Yli 20-vuotisen työurani aikana työnkuva on muuttunut: ennen hoidettiin lapsia, nyt koko perhettä. Sen takia myös opiskelun kautta itsensä kehittäminen on tärkeää, se niin sanotusti virittää soittimen ja pitää yllä innostusta työhön”, Virpi sanoo.

Virpin unelma-ammatti oli arkkitehti, mutta hän ei koskaan edes hakenut niihin opintoihin. Samaa käsillä tekemisen intohimoa, joka hänet oli ajaa arkkitehdiksi, hän kuitenkin toteuttaa joka päivä esiopetuksessa: piirtää, maalaa, ohjaa tekemään käsillä ja nauttii lasten kanssa touhuamisesta. ”Työssäni saan olla luova, saan heittäytyä ja lapset ovat positiivinen haaste. Heiltä saa suoran palautteen ja ilo ja suru ovat välittömiä. He toimivat suoraviivaisesti, elävät hetkessä ja rikastuttavat tekemistä omilla ideoillaan.” Virpi ajattelee, että oppiminen toiminnan kautta on lapsille kaikkein luonnollisin tapa kasvaa. Hän uskoo, että kasvu on oikeaan suuntaan, jos varhaiskasvatuksessa voidaan kunnioittaa lapsen herkkyyskausia ja auttaa lasta tekemään itse uusia asioita.

AIKOPAn koulutuksista Virpi kertoo saaneensa uskallusta heittäytyä. Hän esimerkiksi kertoo lapsille tarinoita Rehjan saaressa asuvasta Nassukka-nallesta ja Kyynäspääniemen eskarilaispojasta Kvaak-linnusta. Työtavoista saduttaminen on tullut Virpin työhön jäädäkseen.

Virpille tuli mieleen koulutukseen liittyvistä sanoista tällaisia assosiaatioita:
a. oppiminen – elinikäistä
b. kasvu – elämänkaari
c. innostus – kaiken A&O
d. yhteistyö – kivijalka
e. onnistuminen – lisää sisäistä hehkua
f. muisto työuraltasi – Lasten hymyt ja halaukset ovat kantaneet pitkään.
g. muisto opinnoistasi – Mielikuvittelin itseni Ärjän saaressa joksikin aivan toiseksi, elin tunneskaalaa yhteisö- ja ympäristötaidetta tehdessämme ja pysähdyin. Ystäväni Kaisun kanssa löysimme kenkärähjän, ruskean hyljätyn hiihtomonon, josta tuli yhdessä toisen hyljätyn, pingismailan kanssa, tilateos ”Kaksin rannalla yksinäiset” Oulujärvestä näkyvän kiven päälle. Tosin pingismaila karkasi aallon mukana, mutta jäipähän yksi rannalle yksinäinen.