Parasta perjantaissa - koulutuspoliittinen selonteko keskusteluttaa!

22.1.2021

Vuoden 2020 loppupuolella saimme luettavaksemme ja lausuttavaksemme koulutuspoliittisen selonteon. Se esittää koulutuksen ja tutkimuksen vision kohti 2040-lukua – samoin siinä linjataan tarvittavat rakenteiden ja ohjauksen muutokset. Miten siis koulutusjärjestelmällä pystytään turvamaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä koulutuksen laadukas järjestäminen kaikkialla Suomessa? Miten Kainuussa? Entä kuinka suomalainen tutkimus pysyy mukana kansainvälisen tutkimuksen vauhdissa?

Maailmanpyörä.jpgKoulutuspoliittinen selonteko auttaa suuntamaan ja kehittämään toimintaa. Se mahdollistaa toiminnan tarkastelun lintuperspektiivistä.
Selonteko on valmisteltu laajapohjaisella kuulemisella, eri kohderyhmiä haastatellen ja osallistaen – ja nyt se on lausuntokierroksella. Se tarkoittaa, että eri sidosryhmien näkemyksiä, tietoja ja kokemuksia kerätään vielä ennen lopullista selonteon hyväksymistä eduskunnassa. 

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA on osallistunut yliopistokeskusten ja Kainuun liiton lausuntoihin. Kiinnostava on ollut myös seurata, mihin näkökulmiin muut sidosryhmät (tällä hetkellä 175) ottavat kantaa Lausuntopalvelussa. Asia todella keskusteluttaa! Ajattelemme myös, että hyvää selonteossa on se, että voimme käyttää sitä oman toimintamme kehittämisen tukena. 

Meidän tulee jatkossakin työskennellä niin, että pyrimme varmistamaan alueellista tasa-arvoa ja osaamisen kehittämistä: AIKOPAssa erityisesti pätevien opettajien saamisen varmistaminen alueelle ja olemassa olevan osaaminen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita. Pystymme myös tuomaan pääkampusten osaamista tiiviimmin Kainuun alueelle hyödyntämällä digitaalisia mahdollisuuksia. Joustavat opintomahdollisuudet ovat tulevien vuosikymmenten haaste ja mahdollisuus. ”Digitalisaatio mahdollistaa korkeakoulujen toimimisen kansallisesti ja kansainvälisesti avoimena verkostomaisena yhteisönä, jossa yksittäiset korkeakoulut toimivat yhteistyössä toistensa kanssa ja kukin profiloituu vahvuusalueilleen.” 

Erityisen kiinnostavaa täydennyskoulutuksen näkökulmasta on jatkuvan oppimisen ja työuran aikaisen oppimisen kuvaus. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi, että yli puolet suomalaisista on korkeakoulutettuja, koska tulevaisuuden työt vaativat korkeampaa osaamista. Tarve kouluttaa työelämässä olevia on siis myös tästä näkökulmasta tulevaisuudessakin ilmeinen. Täydennyskoulutuksen laadukas ja vaikuttava koulutus vaatii ymmärrystä työelämästä. Tutkintoon johtava koulutus ja sen osat ohjaavat koulutusten sisältöä, eivätkä ne välttämättä vastaa suoraan työelämän tarpeeseen. 

"Osaamistarpeet eivät aina asetu koulutusjärjestelmän koulutustasoille, vaan niihin voitaisiin parhaiten vastata yhdistelemällä toisen asteen ja korkea-asteen sisältöjä. Työikäisten käyttämät osaamispalvelut ovat edelleen liiaksi sidottuja kansalliseen tutkintorakenteeseen. Tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla voidaan hankkia henkilökohtaisiin osaamistarpeisiin soveltuvaa osaamista." Miten me pystyisimme tiivistämään alueellista yhteistyötä, jotta voisimme tukea kainuulaista työelämää mahdollisimman hyvin? Kommentoimme tähän kohtaan selontekoa myös, että siinä tulisi kirjata tavoitteeksi selkeämmin myös muut kuin tutkintoon johtavat täydennyskoulutukset. 

Tunnistettuja kehittämisen kärkiä selonteossa ovat erityisopetuksen, ohjauksen, kieli ja kulttuuritietoisen opetuksen, digipedagogiikan sekä johtamisen osaamisen vahvistaminen. Näihin siis luultavasti ohjataan myös kehittämisrahaa kaikilla kouluasteilla.
 
 
Suunnittelija Teija Mursula

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja