Teppo_Kroger_2_hr_Kristiina_Kontoniemi-1.jpg

 Kuva Kristiina Kontoniemi

 

 

 

Pyykönen Anna-Maija-8700 (002).jpg

 

 

 

 

 

 

 PakarinenEine20x25.jpg

 

 

 

 

 

Niina1.jpg

 

 

 

 

 

Tiilikainen_Elisa-08471 (003).jpg

 

 

 

 

 

Tytti kasvokuva lauta.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IKÄÄNTYMINEN JA HOIVAKÖYHYYS

Teppo Kröger, yhteiskuntapolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto


Väestön ikääntyminen asettaa suuria kysymysmerkkejä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmälle niin Kainuussa kuin koko Suomessa – ja itse asiassa globaalisti. Miltä tulevaisuus näyttää, selviämmekö ikääntymisestä? Mitä väestöryhmiä avun puute eli hoivaköyhyys erityisesti koskee ja mitä sen estämiseksi voidaan tehdä? Tämä esitys nostaa nämä suuret kysymykset pöydälle ja lähestyy niitä kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon näkökulmasta.

 

Tutustu Tepon julkaisuihin ja tutkimuksiin.

 

 

 

 

SÄHKÖISEN ASIOINNIN HARMAA ALUE

Anna-Maija Pyykönen, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto

 

Olen sosiaalityön digitalisaatiosta, erityisesti sen tuomista eettisistä jännitteistä, kiinnostunut yhteiskuntatieteilijä (YTM, sosiaalityö). Työskentelen sosiaalisesti kestävä Kainuu –hankkeessa yliopisto-opettajana. Hankkeen yhtenä kehittämiskohteena on sähköinen asiointi, josta heti innostuin ja halusin olla mukana tekemässä tähän liittyvää tutkimusperusteista kehittämistä. Sosiaalihuollossa digitalisaatio on tällä hetkellä yksi keskeisimmistä työntekemisen muutosprosesseista, joissa teknologian avulla pyritään löytämään uusia tapoja toimia asiakastyössä. Mitä tämä tarkoittaa työntekijälle ja asiakkaalle? Miten varmistetaan se, ettei luoda syrjäyttäviä mekanismeja? Millaista on eettisesti kestävä sosiaalityö digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Mm. nämä kysymykset ovat taustalla Sähköisen asioinnin harmaa alue –tutkimushankkeessa, jonka osana on toteutettu kysely touko-kesäkuussa 2020 Kainuun soten, Kymsoten ja Eksoten sosiaalipalvelujen työntekijöille. Omassa esityksessäni kerron tämän kyselyn tuloksista ja pyrin hahmottamaan sitä, millainen tietoisuus sosiaalihuollon työntekijöillä on sähköiseen asiointiin liittyvistä eettisistä jännitteistä.

 

Tutustu Anna-Maijan julkaisuihin ja tutkimuksiin.

 

 

AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OLEVIEN SOSIAALISEN TUEN TARVE

Eine Pakarinen, ma. yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

 

Osa ammatilliset opinnot aloittaneista opiskelijoista keskeyttåå opinnot heikon opintomenestyksen vuoksi tai opiskelijat kokevat, että opintoja ei ole tuettu riittävästi. Mitä ammattillisessa oppilaitoksessa opiskelevat ajattelevat saamastaan tuesta opintojen aikana?

Esityksessani kerron tekemäni kyselyn tuloksista ja pyrin selvittämään, millaisena tuen ja ohjauksen tarve näyttäytyy ammatilisessa koulutuksessa ja mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoilla tuen ja ohjauksen tarpeeseen? Erityisen merkityksellistä tuen tarve on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla, joilla on usein muita opiskeljoita enemmän tarvetta yksilölliselle ohjaukselle.

 

Tutustu Einen julkaisuihin ja tutkimuksiin

 

 

 

 

 

ASKELMERKKEJÄ SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄN HYVINVOINTIIN 

Niina Rantamäki, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

 

Sosiaalinen kestävyys on nimetty niin suomalaisen sosiaalipolitiikan tavoitteeksi kuin keinoksi, jonka kautta se voidaan saavuttaa. Mutta mistä tässä monimuotoisessa ja -tulkintaisessa käsitteessä on oikein kyse? Millaisena sosiaalisesti kestävä ja kestämätön arki näyttäytyy maaseutujen Suomen näkökulmasta? Millaisia näköaloja katseen suuntaaminen keskitetyn sijaan paikalliseen tarjoaa matkalle kohden sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa? Esitys nojautuu maaseudun paikallisyhteisöjen sosiaalista kestävyyttä erilaisista näkökulmista tarkastelevan tutkimushankkeen tuloksiin ja kokemuksiin.

 

Tutustu Niinan  julkaisuihin ja tutkimuksiin

 

 

 KOMMENTTIPUHEENVUORON PITÄJÄT

 

 

Elisa Tiilikainen, yliopistotutkija (tenure track) Itä-Suomen yliopisto yhteiskuntatieteiden laitos

 

Tutkimusaiheeni ovat käsitelleet erityisesti ikääntyvien yksinäisyyttä ja sosiaalisia suhteita sekä vanhuusiän syrjäytymiseen ja osallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi olen ollut mukana laajassa PROMEQ-hankkeessa, jossa etsittiin vaikuttavia keinoja yksin asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Teppo Krögerin esitystä kuuntelen siis erityisesti näistä näkökulmista ja odotan suurella mielenkiinnolla Tepon huomioita ja havaintoja erityisesti hoivaköyhyydestä.

 

Tutustu Elisan julkaisuihin ja tutkimuksiin.

 

 

 

 

 

 

Tytti Määttä, kaupunginjohtaja, Kuhmon kaupunki

 

Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri. Opiskelin Turun yliopistossa valtio-oppia, poliittita historiaa ja taloustiedettä. Olen opiskellut myös ympäristötiedettä ja johtamista.

Uravalintoihin on vaikuttanut merkittävästi kiinnostukseni kunnalliseen päätöksentekoon. Ensimmäinen työpaikkani oli erityisasiantuntijan tehtävä, maaseudun kehittäminen ja pienet kunnat, Suomen Kuntaliitossa Helsingissä. Vuonna 2009 päätin hakea syntymäkuntani kunnanjohtajaksi Vaalaan. Sain paikan vain 28-vuotiaana. Nyt olen työskennelyt kaksi vuotta Kuhmon kaupunginjohtajana. Koko virkaurani ajan olen toiminut useiden erilaisten valtakunnallisten verkostojen puheenjohtajana.

Kuntajohtaminen on kokonaisvaltaista työtä, jota voi tehdä monella tapaa. Myöskunnan koko vaikuttaa siihen, millaista johtamista se vaatii. Kunnanjohtajan pitää olla ennen kaikkea yhteistyökykyinen. Nykyajan kuntajohtamisessa korostuvat näkyvä viestiminen ja yhteisön henkinen johtajuus.