Erikoistumiskoulutukset jatkuvan oppimisen mahdollistajana
Työelämän nopea muutosvauhti vaatii aiempaa nopeampaa reagointia koulutusjärjestelmältämme. Omaa osaamista pitää pystyä päivittämään ja hankkimaan lisää tarpeen mukaan joustavasti. Erityisesti korkeakoulutettujen henkilöiden työuran aikana tapahtuvaan osaamisen täydentämiseen ja uudelleen suuntaamiseen ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kehittämä erikoistumiskoulutusmalli on yksi tapa vastata tähän haasteeseen. Erikoistumiskoulutusmallin tavoitteena on luoda työelämän ja koulutus- sekä tutkimusorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön nojautuva tapa tuottaa ajantasaista koulutusta uusiin osaamistarpeisiin.
Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtävää. Koulutusten vähimmäislaajuudesta ja yhteisistä tavoitteista on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä myös työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.
Kajaanin ammattikorkeakoulu on aktiivisesti mukana tässä työssä. Se on ollut mukana kehittämässä mm. sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneustoimialojen erikoistumiskoulutuksia ammattikorkeakoulujen ao. tutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten verkoston eli SOTELIKA:n jäsenenä. Sosiaali- ja terveysalalla erikoistumiskoulutukset nähdään tärkeänä osaamisen kehittämisen välineenä, sillä toimialalla on useita erikoisosaamista vaativia professioita. Lisäksi toimiala on suurten muutosten vaiheessa ja sitä myötä siihen kohdistuu kehittämispaineita.
Vuosina 2017-2018 toteutunut Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju (30 op) –erikoistumiskoulutus oli yksi ensimmäisistä Kajaanin ammattikorkeakoulussa järjestetyistä erikoistumiskoulutuksista. Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju –erikoistumiskoulutus vastaa tarpeeseen kehittää laaja-alaista ja moniammatillista osaamista syöpää sairastavan hoidossa. Tarve syövän diagnostiikan, ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen ammatillisille osaajille lisääntyy väestön ikääntyessä, syövän esiintyvyyden kasvaessa, syövän hoitojen kehittyessä ja syöpäpotilaiden hoidon lisääntyessä. Koulutus vastaa myös kansallisesti asetettuihin syöpähoitoa koskeviin suunnitelmiin ja tavoitteisiin: Terveysalan kasvustrategia, Sote-uudistus, Kansallinen syöpäsuunnitelma vuosille 2010–2020 ja 2014 – 2025, Kansallinen syöpästrategia ja Kansallinen syöpäkeskus (FICAN)- suunnitelma.
Ensimmäiseen Kajaanin ammattikorkeakoulussa toteutettuun Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju –erikoistumiskoulutukseen osallistui 10 opiskelijaa. Kaikki osallistujat olivat terveydenhuollon eri yksiköissä työssä olevia hoitotyön- ja kuntoutuksen ammattilaisia. Koulutus toteutettiin samanlaisena ja yhtä aikaa oppilaitoskohtaisille ryhmille viidessä muussa ammattikorkeakoulussa. Osa opetuksesta järjestettiin kaikille ryhmille yhtä aikaa etäopetusteknologiaa hyödyntäen. Opetuksen 14 lähiopetuspäivää sisälsivät kaikille yhteisiä opintoja sekä valinnaisia opintoja siten että opintojen kokonaislaajuus oli kaikilla 30 opintopistettä.
Erikoistumiskoulutusten tulee ministeriön linjauksen mukaan jatkossa olla korkeakoulujen perusrahoituksella järjestettävää koulutustoimintaa. Alkuvaiheen pilottirahoituksella luodut koulutukset ovat auttaneet korkeakouluja yhteistyön alkuun erikoistumiskoulutusten järjestämisessä. Syntyneet verkostot tulevat tekemään jatkossakin yhteistyötä. Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju –erikoistumiskoulutus tullaan toteuttamaan uudestaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa yhdessä muiden toteutusverkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kanssa. Verkostoyhteistyö tukee koulutuksen sisällöllistä kehittämistä asiantuntijoiden kokoontuessa yhteen. Erityisen tärkeää on saada työelämän edustajat eri tahoilta mukaan kehittämiseen. Näin menetellen voidaan varmistaa tasalaatuinen osaaminen kehittäminen erikoistumiskoulutusten avulla ympäri Suomen.
Korkeakoulutetut toimivat asiantuntijatehtävissä omissa työyhteisöissään. Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeillä aloilla tarvitaan korkeatasoista osaamista ja asiantuntijuutta. Asiantuntijuus ei kehity vain työkokemuksen kautta. Työelämän käytäntöjen myötä välittyvät taidot eivät aina riitä turvaamaan korkeatasoista osaamista. Asiantuntijuuden edistäminen edellyttää kriittistä ja reflektoivaa toiminnan tarkastelua. Tätä voidaan tarjota tutkimukseen ja näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvassa koulutuksessa.
Kirjoittajat:
Arja Oikarinen, TtT, yliopettaja
Minna Hökkä, sairaanhoitaja YAMK, TtM, hoitotyön lehtori
Anu Piirainen, HTM, suunnittelija
Kirjoittajat työskentelevät Kajaanin ammattikorkeakoulussa
(Kainuun Sanomat 11.2.2019)